IoT ja Asimovin kolme lakia

Yksi asia mikä on mietityttänyt jo jonkin aikaa on Internetin otusten tietoturva, ja myös etiikka. Olen samanaikaisesti hieman innoissani tulevaisuudesta jossa asioiden älyllistyminen ja verkottuminen tuo kosolti mahdollisuuksia joita emme vielä edes täysin tajua tai osaa edes kuvitella. Toisaalta asioista tulee monimutkaisempia, ja alttiimpia väärinkäytölle. Robotiikan tehtävä on helpottaa ihmisten elämää arjessa, ja osa sitä tarkoittaa rutiinitehtävien siirtämistä koneille, tehtävien automatisointia, jossa ihminen painaa nappia ja kone tekee monimutkaisen prosessin.

P1000644

Me elämme jo robotiikan aikakaudella. Yksi elämää helpottava robotti on pyykinpesukone. Samaan voi laskea toki auton – sähköhevosen, ja onpa noita oikeita robottipölynimureitakin jo olemassa. Mikä ero on sitten nykypäivän robotiikalla ja tulevaisuuden IoT:lla? Kaksi asiaa, itsenäinen äly ja päättelykyky, ja langattomat verkot. Ensimmäisen myötä valta ja vastuu kasvaa, ja toinen voi potentiaalisesti avata reittejä vihamielisille tai ilkikurisille tahoille. On eri asia, jos mato tunkeutuu palvelinhuoneeseen ja louhii tietoja tietokannasta tai kaataa koneen ylikuormittamalla jotain sen osaa – ja taas eri asia kun pätkä ohjelmakoodia ottaa auton renkaiden ohjauksen haltuunsa – tai ruohonleikkurin – tai pelkästään kosolti voimaa omaavan hydraulisen käsivarren. Eikä edes tarvitse lähteä kehittyneisiin robotiikkaprojekteihin joita on parhailaan käynnissä pelastustarkoituksiin tai sotateollisuuden tarpeisiin – mainittakoon esim. DARPA ja Boston Dynamics projektit.

Tietoturvan osalta asia on oikeastaan helpompi. Me olemme oppineet tekemään palvelimista yltympäriinsä suojattuja  – etenkin jos niissä kulkee rahaa tai luottamuksellisia tietoja. Mikään suojaus ei ole sataprosenttinen – mutta IoT puolella on merkittävästi suojausta parannettavissa ihan soveltamalla jo opittuja periaatteita luottamuksellisuuden, autentikoinnin, autorisoinnin, ja ohjelmistopäivitysten suhteen. Hyvä muistaa myös DDoS-hyökkäykset ja niiden seuraukset suunnittelussa. Tuntuukin siltä, että kun elämme ensimmäisen sukupolven innovaatioaaltoa, nämä asiat ovat vain jotenkin unohtuneet, tai niitä ei kiireessä ehditä tehdä – ennen kuin jotain vakavampaa tapahtuu ja on pakko huomioida tietoturva. Jos selaa vuoden verran taaksepäin uutisia, löytää useitakin tarinoita laitteiden tietoturva-aukoista jotka ovat alkeellisia, helposti hyödynnettävissä, ja monesti jo hyödynnettu. Tämä alue on kuitenkin otettavissa haltuun sille joka haluaa – ja tulevaisuudessa ei ole varaa olla haluamatta.

Chuck Norris ei pelkää muistivuotoja. Muistivuodot pelkäävät Chuck Norrisia.

Mielenkiintoisempi kysymys on sitten laitteiden etiikka. Kun päätäntävaltaa siirretään ihmiseltä koneille, tulee moraalisiakin kysymyksiä vastattavaksi. Ja ennen niitä muutama harmaan alueen toiminnallinen kysymys. Ne tulevat heti mietintään kun laitetta ei käytä ihminen sormi aktiivisesti napilla. Jos auto pysäköi itsenäisesti, ja ohjelmointivirhe saa sen kolhimaan toista autoa, tai eläintä, tai ihmistä – kenen vastuulle se menee? Tämä on vielä helpomman pään kysymys. Vaikeammaksi menee kun täytyy tehdä valintoja. Itseohjautuva auto ajaa moottoritiellä satasta, ja havaitsee eläimen tiellä. Jarrutusmatka ei riitä hallittuun pysäytykseen. Säästetäänkö kaikkea elollista ja tehdään lukkojarrutus, otetaan riski että auto lähtee luisuun ja ihmishenki on vaarassa? Vai priorisoidaanko pienikin riski ihmishengelle yli kaiken muun? Tämäkin menee yhä mielenkiintoisemmaksi jos tielle astuukin yllättäen toinen ihminen. Auto on ilmiselvä esimerkki ja vaikuttaa aika tieteistarinalta – mutta parin vuoden päästä itsenäisesti pysäköivät autot ovat markkinalla, ja varmasti vuosikymmenen sisään itsenäisesti ajavat – niitä on jo muun liikenteen seassa useammassa maassa. Ollaan melko kaukana vielä keinoäly-humanoidi-roboteista, mutta itsenäistä päättelyä analogisen sensoritiedon pohjalta nopeissa tilanteissa tehdään jo nyt.

Hazelcast Lego-Pi cluster

Tämän blogautuksen otsikossa viittaankin useimpien tuntemiin Isaac Asimovin robotiikan kolmeen sääntöön, jotka tieteiskirjallisuudessa nähtiin aikanaan loogisiksi tavoiksi ratkaista näitä ongelmia: Itsenäinen päättelykyky sallitaan, mutta se rajoittuu aina kolmeen rikkomattomaan sääntöön jotka ohjelmoinissa otetaan huomioon, ja näillä pääsäännöilläkin on keskinäinen prioriteetti. Näitä sääntöjä on sittemmin lisäilty ja modifioitu, ja tokkopa näillä pärjätäänkään nykymaailmassa, mutta mielenkiintoista ajatusten ruokaa joka tapauksessa:

  • A robot may not injure a human being or, through inaction, allow a human being to come to harm.
  • A robot must obey the orders given it by human beings except where such orders would conflict with the First Law.
  • A robot must protect its own existence as long as such protection does not conflict with the First or Second Laws.

Hyvä kuitenkin muistaa että IoT ei ole vain autoja. Tulevaisuudessa tulee olemaan älykelloja, älyvaatteita, älyreppuja, äly-uuneja, älypesukoneita, älykyniä, älyvaloja, älyvedenlämmittimiä, älykameroita, älykoptereita, ja kaikkea muuta älytöntä ja ihanaa. Ja kun sanon tulevaisuudessa, tarkoitan nyt. Sitä mitä on kymmenen vuoden päästä en osaa rehellisesti edes kuvitella. Mutta äly ja verkot mahtuvat jo kaikkialle, ja ne tulevat olemaan kaikkialla mihin mielikuvitus voi ne viedä. Ja mitä tulee tietoturvaan tai älyn etiikkaan, voimme oppia nämä asiat kaikki kantapään kautta, tai yrittää kerrankin olla fiksuja jo alusta alkaen ja tehdä ne mahdollisimman oikein.

Tulevaisuutta ei voi estää – vaikka haluaisikin – sen voi vain kohdata.

Solitalla on myös meneillään Think Tank IoT-teemalla, joten jos aihe ja muut näkökulmat muutokseen kiinnostavat laajemminkin, tuosta voi navigoitua eteenpäin: http://www.solita.fi/ajankohtaista/solitan-viides-think-tank-ryhma-pureutuu-teollisen-internetin-murrokseen/

Edit: Hauskasti osuva artikkeli tähän liittyen: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/google-korjasi-robottiautojaan-osaavat-nyt-rikkoa-liikennesaantoja-6000962

Mainokset

2 thoughts on “IoT ja Asimovin kolme lakia

  1. Tärkeitä asioita! Olin lauantaina Berliinissä ja kävin Volkswagenin demotilassa, jossa esiteltiin tulevaisuudenvisioita. Robottiautoa ei kuitenkaan ollut esillä, mutta sensoriteknologia, sähkö käyttövoimana ja auton hallintatietojen ja liikennetiedon verkottuminen korostuivat. Pakokaasuista ei puhuttu siellä mitään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s