Terveisiä mobiiliseminaarista

Jep, pidin juuri esityksen Android tableteista Tampereen Tieturi Forum seminaarissa. Esityksessä kun tuli mainittua tabletin käyttö sisällöntuotantoon niin tässäpä kirjoittelen taas Xoom tabletilla blogiani. 🙂  Hauskaa miten tässä toteutuu juuri käsittelemäni online/offline kyvykkys, eli kirjoittelen artikkelin ihan offline, tallennan sen offline, ja lähetän WordPressiin (pilveen) kun verkkoyhteys löytyy.

Mielenkiintoista tulevaisuuden kannalta kyllä jako HTML 5 vs tabletin ohjelmoiminen. HTML 5 tuo selkeästi paljon juttuja jotka aiemmin vaativat oikeaa ohjelmointia päätelaitteessa. Ja tottakai on kovasti etuja jos  voi ratkaisun tehdä puhtaasti palvelinpäässä. Mutta HTML 5 toki standardoidaan vasta 2013 – ehkä… Ja selainten tuki ominaisuuksille on suorastaan karmea, tulee 1995 browser wars mieleen. Yritäppä esim. löytää video tai audioformaatti jota kaikki HTML 5 yhteensopivat selaimet tukevat samalla kertaa…

Pidin muuten esitykseni Xoom tabletilla, käyttäen DropBox pilvipalvelua (editoin esityksen pilveen ja latasin sen pilvestä xoomiin), ja käyttelin QuickOffice/Documents 2 Go sovellusta niiden esittämiseen.

Xoomissa on mukavasti mini HDMI liitäntä (720p), johon meikäläisellä on micro-to-fullsize piuha (micro type D to full size type A), jolla sen saisi hdmi tykkiin tai näyttöön kiinni. Toisin kuin iPad ykkösen surkuhupaisa vain joissain sovelluksissa tuettu näytön peilaus, android tableteissa (ja iPad 2:ssa) toimii täysi näytön peilaus eli mitä näkee näytöllään näkee myös ruudulla/videoscreenillä. Videotykki ei valitettavasti tukenut HDMI:tä, osasin varautua siihenkin ja taskussa oli HDMI-to-VGA konvertteri 😉

Varauduin verkkoyhteyden puutteeseen myös ottamalla mukaan Android USB kaapelin, jonka avulla Android micro-usb portti muuttuu täyskokoiseksi usb naarasliitännäksi, johon voi tuupata vaikka muistitikun, kameran, siirtokovalevyn, näppiksen, hiiren, tai vaikka ps3 ohjaimen, jos siltä tuntuu. Toisin kuin ipadeissä, Androidissa toiminto on täydellinen ja sen avulla voi myös siirtää tavaraa ulos tabletista, ja täysin rajoittamatta sisään. Honeycombissahan tuli USB Host tuki ja Ice Cream Sandwichin myötä se on myös kännyköissä aikanaan. Mietiskelin vähän ottaisiko lomalle aikanaan mukaan kameroiden kaveriksi tabletin kannettavan sijasta, sinne mahtuisi muutamakin muistikortillinen tyhjentää raakamuotoisena. iPadissa ei saa tosiaan musiikkia tai kuvia aivan helposti ulos mutta niissäkin voi toki dumpata asioita pilvipalveluun kuten DropBox tai iCloud. Odotin jotain demo-efektejä mutta hienostihan tuo toimi.

Esityksen aikana tuli vielä kysymystä Android tabletista yrityskäytössä. Osasin kertoa että kalenterin ja sähköpostin synkronoinnilta ei voisi juuri enempää toivoa (synkkaa esim. henk koht kalentereita useampia Googlen palvelimelta, ja samaaan näkymään firman Exchange serveriltä, samoin sähköpostit monesta paikkaa), mutta VPN:n suhteen en osannut kommentoida miten pelittää kun en ole tullut aiemmin kokeilleeksi. Oli puhetta siitä että olisi kiva jos mobiililaitteella voisi selata myös niitä (säälittäviä) firmasovelluksia jotka toimivat vain lähiverkossa/vaativat vpn yhteyden eivätkä toimi suoralla yhteydellä. Uteliaisuuttani katsoin miten Xoomissa homma toimisi, ja selvisi että Androidissa on ollut vpn sisäänrakennettuna toimintona jostain 1.6 versiosta asti. Eli omassa Honeycombissani naps, asetuksista uusi VPN yhteys päälle, sinne serverin ip, ja viidessä minuutissa oli vpn pystyssä kännykkä wi-fi tukiaseman yli, ja intranet auki selaimessa (sharepoint portal server). Eli hienosti pelitti. Ja muita hauskoja yrityskäyttövirityksiä on mm. pari omaa tekemääni sovellusta työajan seurantaan ja kalenterihallintaan. Ja tietysti löytyy telnet, ping, ftp clienttia sun muuta kivaa.

Mitähän muuta yrityskäyttö-tabletilta voisi vaatia?

Mainokset

Honeycomb ja Ice Cream Sandwich

Jep, hunajakennosta keksijätskiin. Olen kirjoitellut uusimmista Android versioista aiemminkin mutta nyt osui sen verran hyödyllinen artikkeli silmään että on suorastaan pakko reblogata.

Itse kun omistan sekä iPadin että Motorolan Xoomin, on harmittanut se piirre että Android kaupassa on pad ja kännykkäsovellukset täysin sekaisin keskenään. Jo ostan padiini jotain softaa haluan kyllä että se on pad optimoitu, noin pääsääntöisesti. Ja penteles jos lataan Nexus S:ääni tai tulevaan Primeen jotain mikä ei toimikaan siinä ollenkaan tai hyvin..

No kauppapaikka toivon mukaan joskus muuttuu fiksummaksi ja ottaa oppia applen hyvistä jutuista, mutta..

Tässä artikkelissa oli aika kivat kikat, eli muutetaan sovelluksen näyttövaatimukset riittävän koviksi niin sitä ei enää tarjota muille kuin taulutietokone-luokan laitteille. Tämä ei auta sinänsä ylläolevaan ongelmaan millään lailla mutta on sentään edistystä askeleen verran tämäkin. Honeycomb ja Android 4 toimivat eri tavalla, onneksi vaatimukset voi koota molemmille yhteen näin:

<manifest ... >
     <supports-screens android:smallScreens="false"
                       android:normalScreens="false"
                       android:largeScreens="false"
                       android:xlargeScreens="true"
                       android:requiresSmallestWidthDp="600" />
     <application ... >
         ...
     </application>
 </manifest>

Eli alkuperäinen artikkeli tässä:

http://android-developers.blogspot.com/2011/09/preparing-for-handsets.html

Taulutietokone vai sormitietokone? Hunajakennoja molemmat

No niin, sain valmiiksi uusimman Android kurssituotteen ja nimen kohdalla täytyi oikein tarkistaa miten tablet oikein suomennetaan?

Helsingin sanomien kilpailun mukaan sormitietokone. Jossain vaiheessa puhuttiin lehtiötietokoneista ja paneelitietokoneista. Annoin Googlen päättää, ja Taulutietokone näytti olevan suosituin termi (n. 400 000 osumaa), muut jäivät sen alle (sormitietokone 24000, lehtiötietokone ja paneelitietokone n. tuhat). Edelleenkin aika kankea sana, mutta menetelkööt toistaiseksi. Tabletit joka tapauksessa rokkaavat.

Rakastan suuresti omaa ensimmäisen generaation iPadiani, jolla sujuu sosiaaliset verkostot ja musanteko, ja tarvittaessa tietysti Angry Birdsin pelaamiset. Uusia löydöksiä on myös kyky näyttää ja editoida powerpoint esityksiä, ja mielenkiintoisia kuvien ja videoiden käsittelyominaisuuksia, esim. valokuvauksessa hyödyllistä pystyä näyttämään kuvia isolta näytöltä jo paikan päältä.

Rakastan myös suuresti Motorola Xoom Honeycomb tablettiani, joka on ihastuttavan avoin, ja jota osaan itsekin koodata. Se on jo täynnään kaikenlaista työtä ja arkielämää helpottavaa vimpainta. Koko alustan henki ja tuntumakin on avoimempi, ja sovelluksia tulee kuin sieniä sateella. Vääntöä on tietysti rautapuolella vaikuttavan paljon enemmän kuin ipad ykkösessä tai kakkosessa. Paria asiaa moitin kuitenkin iPadiin verrattuna: integraatio sisältöpalveluihin ei ole yhtä saumatonta eikä voi kenties ollakaan, olen oppinut pitämään itunesista siinä mielessä miten helposti se synkronoi biisit ja osaa fiksusti ehdotella uutta ostettavaa. Olen jäänyt ihan koukkuun, ja Xoomissa ei oe mitään vastaavaa. Toinen paha puute on musiikkisoftat, siinä missä iPadille löytyy ihan vaikka mitä Garagebandistä alkaen, Xoomille ei ole yhden yhtä edes perus syntetisaattoria. iPadille on myös valokuvaukseen kiinnostavaa sälpettä kuten järjestelmäkameran kauko-ohjaimia jne. Mutta aika näyttää, ja sovelluskehittäjät, mihin alustat vielä taipuvat.

Joten siitä puheenollen, tässä linkki kurssiin jota Tieturi alkaa pyörittämään syksystä alkaen:

http://www.tieturi.fi/kurssit/kurssi.html?course=85000040&category=Mobiiliteknologiat

Kurssi on periaatteessa tavanomaista Android kehitystä alusta alkaen Javaa jo osaavalle kehittäjälle, mutta painopiste on nimenomaan tablet sovellusten kannalta kiinnostavissa tekniikoissa. Ja jos tästä syttyy kipinä, löytyy toki kosolti jatkokursseja esim. erilaisten anturien ohjelmoinnista ja näytön syvemmästä kustomoinnista piirtorajapintojen avulla. Kurssin harjoitukset tehdään Honeycom 3.0 tai 3.1 ympäristöissä, joten tästä voi myös saada näkemystä tulevaisuuteen; tulevassa Ice Cream Cone versiossahan tablet ja kännykkäversiota tullaan yhdistämään takaisin samaksi linjaksi.

Tämä meni nyt ihan kurssimainokseksi mutta sen verran hauskaa tuota oli puuhata että menköön. Tämä on viimeinen blogi ennen kesälomille siirtymistä, ja voi olla että kuukauteen ei tule täällä paljon kirjoiteltua, mutta toivotan kuumaa kesää jokaiselle joka osui tämänkin lukemaan! 😉

Sekalaisia Java-huomioita

Paljon on taas tapahtunut maailmalla, mutta ei ole ollut aikaa kirjoitella blogia hetkeen joten ajattelin istua alas ja tällä kertaa vain kirjailla huomioita ylös – ihan ilman lähdekoodeja 😉

JavaOne aika ja paikka on päätetty – itse asiassa jo kuukausi sitten jolloin ilmoittauduin mukaan. Mielenkiintoista kyllä homma menee tällä kertaa samalla kaavalla millä viimeksi – eli OpenWorld on samaan aikaan Moscone Centerissä, ja JavaOne trackin tapahtumat on keskitetty ympäri kaupungin hotelleja Hiltonin ympärille. Tästähän valitettiin viime vuonna aika reippaasti, ilmeisesti ei ole koettu tarpeelliseksi vielä tänä vuonna tehdä asialle mitään. Googlen ja Oraclen välinen oikeusjuttu on vieläkin kesken eli voi hyvin olla että Google loistaa poissaolollaan tänäkin vuonna  – aika sen näyttää, aikaa onneksi vielä on.

Suositus lisävarusteesta on siis iPad tai Android sormitietokone, joilla voi seurata reaaliajassa tapahtumien siirtyilyä eri rakennuksiin. Ja hyvät lenkkarit joilla pystyy juoksemaan nopeasti 😉

Sormitietokoneista puheenollen sain hyppysiini Motorolan Xoom vimpaimen, jossa on hyvin vaikuttavat tekniset speksit, sille on jo ensimmäiset omat softat portattu ja uuttakin koodattu. Xoom on ensimmäinen Honeycomb 3.0 laite, ja lisää on tulossa mm. Samsungilta, HTC:ltä, sekä SonyEricssonilta parikin laitetta erilaisin konfiguraatioin, toisessa mm. kaksiosainen käännettävä näyttö. Nopeasti summaten Xoom hakkaa ipad perheen spekseiltään mennen tullen, mutta tuttuun tapaan palveluita ei ole mietitty samaan tapaan, eli vastaavanlaista helppoa tapaa tuhlata rahojaan verkossa kuin iTunes kauppa ei ole, vastaavanlaista integraatiota pöytäkoneen musakirjastoihin ei ole. Nokkela nörtti tietysti imuttelee mp3 biisit ihan muualta ja nipsauttelee ne Androidiin copy-pastella, tai hankkii softan joka peräti synkronoi koneet yhteen, mutta peruskäyttäjälle iPad nyt vain on paljon automaattisempi ja kätevämpi – Applen perinteiseen tapaan. Samoin ainakin viimeksi tarkastellen Android marketplace ei luokittele softia samalla lailla fiksusti kuin Applen kauppa, että sieltä saisi erikseen näkyviin sormitietokone-optimoidut softat ja erikseen kännykkäsoftat jotka saattavat pyöriä sormitietokoneessa. Se on itsellä ykkösenä toivelistalla, koska monet kännykälle suunnitellut softat näyttävät ihan karmealta Xoomissa, vaikka toimivatkin.

Java EE 7 speksit on lähetetty mietittäväksi ja yksityiskohtien hiominen alkaa. Java SE 7 julkaistaneen kesän tienoilla – developer preview on jo vapaasti ladattavissa uskaliaille, itse olen sitä pyöritellyt jo hetken koneessani ja tutustunut uusiin piirteisiin ja työkaluihin. Java SE 8:han on aikataulutettu ensi vuodelle, eli piukeasti tulee uutta tiiviissä tahdissa..

Netbeans 7 valmistui, sen tärkein piirre on tuki Java SE 7:lle, sekä Developer Preview:lle että myöhemmin ihan aidolle tavaralle. Tämä tuleekin tarpeeseen koska kieli ja syntaksi itsessään jälleen muuttuu. Aika paljon muutakin on mahdutettu mukaan, mm. parannuksia Swing puolelle jälleen kerran, esim. GridBagLayout managerille on nyt oma suunnitteluohjelmansa. Samoin parempi tuki Oracle Weblogic serverille suoraan sisäänrakennettuna (ei suuri yllätys ;), parempi tuki Glassfish 3.1:lle, Maven 3:lle, ja lopulta saatiin JUnit jälleen takaisin – sehän poistui lisenssiteknisistä syistä Netbeansistä, mutta nyt asennuksen yhteydessä tulee uusi ikkuna ja kun sen sisältämän lisenssin hyväksyy ,junit asentuu taas 😉 HTML 5 on trendikkäästi paremmin tuettuna editoreissa, mm. selaineroja on näissä huomioitu. Viime aikoina olen kovasti hääräillyt suorituskykyasioiden parissa, ja tässä on tietysti taas parannettua profiloijaa sun muuta mukavaa tuloillaan.

Että tällaista tällä viikolla, huh 😉

Android 3.0 Honeycomb

Hetken aikaa on jo pitänyt tutkiskella Androidin uusinta versiota. Olen seurannut Androidin voittokulkua mielenkiinnolla – kiintoisa alusta jossa Javalla pääsee käsiksi kaikkiin toimintoihin (no lähes kaikkiin, onhan laitteissa vielä systeemiohjelmointikerros). Alusta on miellyttävä ohjelmoida ja maailmanlaajuisesti markkinaosuus kohisten nousussa. Suomessa.. tilannetta on hieman jarruttanut se, että suurin kotimainen matkapuhelinvalmistaja ei ole Androidiin koskenut, ja monet tykkäävät ostaa kotimaista. Kaikesta huolimatta on alkanut tuttavapiirissä näkymään HTC/Samsung Android jos toinenkin..

Yksi kiintoisa tekijä on pad laitteet, itse omistan iPadin joka on varsin kelpo vekotin, mutta kauhean suljettu ympäristö kuten Applen tapaan kuuluu. Lisäksi sen koodaaminen edellyttäisi Objective C:n opettelua mikä on viimeisten näkemieni käppyröiden mukaan aika marginaalitavaraa ja trendinä laskussa. Android pad laitteet ovat siitä kiintoisa juttu että markkinoilla niillä onkin potentiaalia jopa suomessa lyödä läpi isosti, jolloin android koodin ja sovellusten käytettävyys taas lisääntyisi. Suuremmat ja kauniimmat kosketusnäytöt ja parempi akunkestokaan eivät ole ylenmäärin pahoja ominaisuuksia.

Android padejä on hidastanut kovasti pari pikku asiaa. Yksi nopeustöyssy oli että iPad on todellakin hienosti viimeistelty laite ja nykyisen sukupolven Android padit eivät ole laadullisesti lähelläkään samaa nerokkuutta. Toinen töyssy on siinä että  nykyisissä Android pad-laitteissa jyllää kännyköille optimoitu versio joka alkaa kakkosella. Se on siis suunnitellu kännykän kokoisille näytöille ja siinä ei ole kertakaikkiaan mitään piirteitä jotka hyötyisivät pad laitteen erityispiirteistä.

Tilanne muuttui nyt. Google julkaisi Android 3.0 Honeycomb version joka on nimenomaisesti optimoitu Pad laitteille (mikä olisi hyvä suomennos tälle? Taskutieturi? Läpyskä? Taso? ;). Honeycombia ei ole varsinaisesti saatavanakaan kännyköihin, mutta osia siitä alkaa tulevaisuudessa valumaan paikalleen. Ja jos ymmärsin oikein, tulevaisuudessa tuodaan taas Pad ja kännykkäsarja samaan käyttikseen. Mutta juuri nyt 3.0 on kiinnostava koska se on uusi ja erilainen. Ja sillä voi jo leikkiä.

Käyttöliittymä on pistetty uusiksi: kovakoodattujen nappien sijaan sovelluksilla on ruudun oikeassa ylänurkassa ’action bar’ valikko, jossa on tilanteen mukaan muuttuvia softanäppäimiä.  Selain perustuu tällä kertaa Chromeen, josta on hyötynä mm. toimivuus, tuttu tuntuma, ja se, että se synkkaa myös pc-koneen Chromen kanssa (kuinka moni tiesi että Chrome osaa synkata koneiden välillä kirjanmerkit pilveen? Käsi ylös 😉

Padissä tulee toki vakiovarusteena myös parempi GMail ohjelma, MovieStudio elokuvien editointiin, ja isommassa laitteessa on tottakai vääntöä ja akkuvoimaa enemmän. Kovimpia juttuja on myös Widgettien toiminta Honeycomb ruudulla. Widgetit pelaavat toki nykysukupolven kännyköissäkin hienosti, mutta pad laitteessa on enemmän tilaa leikkiä niillä, ja toisin kuin iPadissä, Honeycombissa ei näy pelkästään ruudukkoa sovellusten ikoneita, vaan Widgetit toimivat kuten Androidissa yleensäkin, eli koossa voi olla variaatiota, ja ennen muuta Widgetit ovat aktiivisia, voivat mm. näyttää emaileja, facebook statuspäivityksiä, kalenteritapaamisia, jne.

Copy-Pasten osalta on muutoksia, ensinnäkin tekstiä valitessa tulee automaattisesti näkyviin toiminnot joita valitulle tekstille voi tehdä, ja toisekseen copy-paste tukee nyt myös dataa, kuten esim. kuvia, sovellusten välillä – ei vain tekstiä kuten tähän asti. Samaan tapaan on toteutettu oma valmis API Drag&Drop tapahtumille, joita aika monet pad applikaatiot hyödyntävätkin.. Drag&Drop on kosketusnäytölle intuitiivinen tapa toimia. Samoin löytyy uusi transformation API 2D ja 3D grafiikoille – vähän kuin köyhänmiehen JavaFX. Sillä voi animoida erilaisia parametreja automaattisesti aikajanalle hyvin pienellä vaivalla.

Itselle tietysti REST hörhönä osui silmään JSONReader/Writer luokat, joskin JSONia nyt käsittelee mitenpäin vain mutta ei lisähelppous ole koskaan pahasta. Sitten on hauskoja rajapintoja kuten Time Lapse tuki kameralle, voit säätää intervallin jolla otetaan kuvia ja näin sinulla on oma spy cam sovellus 😉

Mistä näitä sitten saa? Motorolan Xoom tablet tulee olemaan ensimmäinen, ja eiköhän sekä Samsung sekä HTC pyri tarjoamaan omansa ensi tilassa. Tästä tämä kilpailu todella alkaa ja meikä ainakin hankkii omansa ensi tilassa! 😉

http://www.tietokone.fi/uutiset/motorolan_xoomin_tekniikka_lyo_ipadin_kevyesti#utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=rss

Tietysti.. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan myöskin iPad kakkosta 😉