Angular 2 pajahti finaaliin asti

Tämän päivän kiinnostava uutinen: Angular 2 on nyt Final, ei enää pelata RC tai Beta-versioilla.

http://angularjs.blogspot.fi/2016/09/angular2-final.html

Minulla on ollut ilo vuoden sisään veistellä ratkaisuja sekä Angular versiolla 1, Angular 2:lla, että Aurelialla. Näistä kolmesta Angular ykköstä en enää käyttäisi. Aureliassa on monta arkkitehtuurisesti ihastuttavaa asiaa, mutta monet kulmat tuntuvat vielä vähän puolivalmiilta. Voi johtua siitä, että se on vielä puolivalmis. Yksi närä on ylimääräisen jspm pakettimanagerin käyttö.

Angular 2 on tästä kolmikosta tuntunut käytössä parhaalta, jo esijulkaisuversioissa. Siinä on React-maista komponenttiajattelua: Ruutu on komponentti, joka pilkotaan osakomponentteihin, jne. Siinä on kaikki hyvä mitä oli Angular 1:ssä, mutta yksinkertaistettuna. Se vaatii välineiltä vähän enemmän, ja hauskasti ollaan tultu täysi kehä siinä miten yhdistetään html+css+javascript tai typescript koodit. Sen dokumentaatio on erinomaisella tolalla.

Odottelen innolla milloin pääsen taas viuhuttelemaan finaaliversion Angular kakkosta, ja tekemään lisää komponentteja.

https://angular.io/

Angular 2 aloitusopas

Jep, lupailin kirjailla jossain vaiheessa vähän Angular kakkosesta lisää, ja nyt on jossain vaiheessa. Alkuvaikutelmat hyvin positiiviset. En lähde vertailemaan Reactiin, molemmat oikein hyviä tekkialustoja, samoin Aurelia, mutta Angular ykkösen hakkaa iisisti kaikki kolme.

Ensiksi projekti pystyyn: Node ja NPM

Miten kannattaa aloitella? Itse sekoittelen Angularia useimmiten Java-pohjaisiin ratkaisuihin, joskus Nodeen. Joka tapauksessa, homma alkaa Java-puolella Maven Eirslett plugarilla joka varmistaa että kun Jenkins päräyttää buildin, buildikoneesta löytyy projekti-paikallisena asennettuna Node 5.3 ja npm. Paikallisena siksi että sama Jenkins voi tarvittaessa vedellä eri buildiversioita, ja on helppoa kokeilla voiko uuteen päivittää ilman oireita tms. Eirslett konffa tällä hetkellä Mavenin pom.xml:ssä näyttää tältä:

<plugin>
  <groupId>com.github.eirslett</groupId>
  <artifactId>frontend-maven-plugin</artifactId>
  <version>0.0.26</version>
  <executions>
    <execution>
      <id>install node and npm</id>
      <goals>
        <goal>install-node-and-npm</goal>
      </goals>
      <configuration>
        <nodeVersion>v5.3.0</nodeVersion>
        <npmVersion>3.3.6</npmVersion>
      </configuration>
    </execution>
    <execution>
      <id>npm install</id>
      <goals>
        <goal>npm</goal>
      </goals>
    </execution>
  </executions>
</plugin>

Sitten kirjastot kasaan

No niin, ajat mvn package tai asentelet noden ihan vain nvm:llä taikka käsin, ja siitä se lähtee. Angular kakkosen kanssa en käytä enää Boweria, se on muutenkin mennyt vähän suosiosta. En ole vielä törmännyt juttuun johon ei npm riitä. Asiaa helpottaa, että Angular kakkoselle ei ole vielä niin paljoa sisältöä, ja saa varautua pioneerihengessä vähän rakentelemaan itse melko karuista komponenteista. Joka tapauksessa, tuikataan package.json pystyyn esim. tähän tapaan:

npm init
npm install --save angular2 es6-promise es6-shim@0.33.3 reflect-metadata@0.1.2 rxjs@5.0.0-beta.0 zone.js systemjs

Noilla pääsee alkuun. Toki angular2 riittäisi, mutta nykyisellään näkee kaipaavan pari lisäkirjastoa kaverikseen, liittyen ES6 tukipalveluihin ja vanhojen selainten tukeen. Nykyisellään Angular2 on vähän versiotarkka, siksi versionumerot yllä – korjaantunee rennommaksi jahka päästään irti betasta. Laitetaan myös pari työkalua buildaukseen:

npm install --save-dev concurrently lite-server typescript

Angular 2 on vahvasti suuntautunut TypeScriptin suuntaan – toki sallitaan myös JavaScript, mutta TypeScript on ihanaa! Joten lähdetään alkuun rakentamalla pari asiaa.

Hakemistorakenne ja tiedostot

Tarvitaan perinteinen index.html, bootstrap, sekä ainakin yksi komponentti. Eli tehdään ihan angular2 tutorialin mukainen hakemistorakenne:

touch index.html
mkdir app
touch app/app.component.ts
touch app/boot.ts

Ensin index.html – sinne tarvitaan perus sivurakenne, sekä kirjastojen lataus. Jostain syystä wordpress tänään nikottelee reippaasti eikä anna laittaa tähän kohtaan koko sivua edes pre-tagien avulla. Joten selitän mitä tarvitaan. Otetaan pohjaksi normaali HTML sivu:

<html>
 <head>
 <title>Blogautus</title>
 </head>
 <body>
 <my-app>Loading...</my-app>
 </body>
</html>

Tähän tarvitaan muutama script-tagi. Ensin head-tagien välissä lataa seuraavat kirjastot script-tagein:

node_modules/angular2/bundles/angular2-polyfills.js
node_modules/systemjs/dist/system.src.js
node_modules/rxjs/bundles/Rx.js
node_modules/angular2/bundles/angular2.dev.js

Sitten laitetaan Angular2 bootstrap kohta, myös script-tagien väliin:

 System.config({
   packages: { 
   app: {
     format: 'register',
     defaultExtension: 'js'
   }
 }
 });
 System.import('app/boot')
   .then(null, console.error.bind(console));

Ja lisäile vapaasti kaikki muu mitä haluat. Sivulla ladataan tässä vaiheessa kaikki scriptit, sitten homma käynnistyy app-kansion boot-moduulista, mitä ikinä tekeekään. Tässä tapauksessa potkaisee ensimmäisen, my-app komponentin käyntiin, näin:

import {bootstrap} from 'angular2/platform/browser'
import {AppComponent} from './app.component'
bootstrap(AppComponent);

Siinä oli siis boot.ts tiedosto. Angular2 pohjautuu ES6 malliin ja tuo sieltä hyviä piirteitä mukaan, kuten esim. moduulit. Bootstrap koodi ottaa käyttöön Angular2 bootstrap funktion, ja lataa app-kansiosta component moduulin, ja käynnistää sen. Siitä käynnistyy kaikki muu. Component.ts tiedosto voi näyttää vaikkapa tältä:

import {Component} from 'angular2/core';
@Component({
 selector: 'my-app',
 template: '<h1>Blogautus</h1>'
})
export class AppComponent { }

Tätä  on ehkä jo helpompaa seurata aiemman pohjalta. Käyttöön Component niminen kapistus, jota Angularissa kutsutaan decoratoriksi, mutta muistuttaa myös muiden kielten annotaatiota/metadataa. Tässä tapauksessa on tyhjä komponenttiluokka, johon decorator lisää metadataa kuten komponentin tag-koodin (selector), ja template-osion, jossa on komponentin generoima koodi. Komponenttiluokka itse on tässä tyhjä koska ei ole vielä tilaa eikä funktioita.

Angular ykkösen kanssa puuhastelleet saattavat huomata että tämähän muistuttaa jollain lailla direktiiviä – ja se on totta. Mutta angular ykkösen direktiivi oli aikamoinen hirvitys jota useimmat käyttivät väärin. Angular kakkosen komponentti on lähtökohdiltaan yksinkertainen ja helpommin käytettävä.

Tässä voi myös huomata että jos template-osio on pidempi, voidaan käyttää sensijaan templateUrl-parametria, ja hakea template erillisestä tiedostosta. Tähän ei kuitenkaan kannata haksahtaa – IT’S A TRAP! Suurikokoinen template on nimittäin Code Smells-kohta – oiretta siitä että komponentti kannattaisi rikkoa alikomponenteiksi. Tämä on nimittäin Angular kakkosen yksi parhaista oivalluksista – ja muistuttaa paljon React ajattelutapaa. Sivu on komponentti, joka koostuu komponenteista, jotka koostuvat komponenteista, jotka ovat kaikki uudelleenkäytettäviä, testattavia, ja pieni.

Buildaus ja ajaminen

No niin, mitä tarvitaan että tämän voi pistää prosessoiden ja ajaen? Ensin tarvitaan typescript konfiguraatio ja käännös, esim. näin:

node_modules/.bin/tsc --init
node_modules/.bin/tsc

Ensimmäinen luo tsconfig.json tiedoston, jota voit editoida halusi mukaan. Se määrittää miten typescriptiä prosessoidaan Javascriptiksi. Toinen kääntää koodit. Voi olla että haluat muokata vähän tsconfig.json tiedostoa, tässä versio mitä angular tutorial käyttää:

{
 "compilerOptions": {
 "target": "ES5",
 "module": "system",
 "moduleResolution": "node",
 "sourceMap": true,
 "emitDecoratorMetadata": true,
 "experimentalDecorators": true,
 "removeComments": false,
 "noImplicitAny": false
 },
 "exclude": [
 "node_modules"
 ]
}

Alunperäinen tiedosto generoi ES3 tasoista kamaa, ja laittoi ne built-kansion alle. Nyt jos ajat tsc-kääntäjän uudestaan, tulee vähän modernimpaa tavaraa, samoihin kansioihin .ts alle. Joka ei ole hyvä, mutta palataan siihen myöhemmin. Se on nyt aluksi helppo. Voit poistaa built-kansion.

Mitäs vielä? Olisi kiva varmaan ajaa ja testata koodia vähän. Se onnistuu ajamalla:

node_modules/.bin/lite-server

Kevyt testiserveri käynnistyy porttiin 3000 ja avaa selaimen näyttämään mitä sieltä löytyy.

Screenshot 2016-01-17 20.59.28.png

Jep, ei ole vielä kovin kummoinen, mutta on se alku. Angular tutorialin tapaan voit vielä laittaa kääntämisen ja ajamisen fiksummin package.jsoniin npm taskeiksi, tähän tapaan:

 "scripts": {
  "tsc": "tsc",
  "tsc:w": "tsc -w",
  "lite": "lite-server",
  "start": "concurrent \"npm run tsc:w\" \"npm run lite\" "
 }

Tässä tulee käyttöön concurrent-moduuli, joka ajaa rinnakkain kahta taskia. tsc -w valvoo muutoksia kansioihin ja uudelleekääntää muuttuneet tiedostot. lite-serveri valvoo koodia ja virkistää selaimen kun käännetyt koodit ovat muuttuneet. Voit ajaa tässä kehitysmoodissa komennolla:

npm start

Kokeile vaikka! Tämä on jo aika päheä setti, mutta toisaalta vain ensi osa Angular2 omissa tutorialeissa – ehkä hiukan eri vinkkelistä selitettynä vain. Mutta se on hyvä alku ponnistaa, ja ajattelin kirjailla jatkossa lisää esim. testauksesta ja webpack käytöstä Angular2 kanssa. Saatan myös avautua siitä miksi TypeScript on ihanampaa kuin JavaScript, ja miten homma pelittää vanhemmissa selaimissa.

Oma mielipide siis on ytimekkäästi:

+++Angular2
+++Node5 ja npm
+++Webpack
+++Typescript

Lue myös: https://angular.io/docs/ts/latest/quickstart.html

 

 

 

Angular 2 käyttöön

Viime ajat on tullut vietettyä Angular kakkosen kanssa. Tarkoitus oli alunperin jo joulun aikoihin käyttää kunnolla aikaa tähän uuteen päivitykseen, mutta silloin tuli kaikenlaista pientä tekemistä tielle.

Ensivaikutelma on ihastus. Kirjoittelin taannoin Aureliasta, joka on myös hieno paketti, ja jossa on paljon samaa Angularin kanssa. Mutta Angularin vahvana etuna on pitkät perinteet ykkösversiosta, ja sen myötä laaja käyttäjäkunta. Uusi versio ei heitä kaikkea roskiin, mutta tuo kaikenlaista mukavaa uutta. Tässä muutama highlight poimintana:

  • Typescript – ei ole pakko käyttää sitä mutta onhan se ihanaa
  • ES6 ja moduulit – käytä mitä osia kaipaat, ei tarvitse ladata kaikkea joka projektiin
  • Komponentit – ah miten elegantti ja ketterä lähestymistapa ui kehityskeen

Angular kakkosesta on ehditty jo kirjoittamaan tiukkoja vertailuja toista kuningasta – Reactia vastaan – ja puolin ja toisin. Molemmilla lähestymistavoilla lienee jatkossakin omat faninsa.

Vastaavasti laskukäyrän puolella olisi Bower ja Grunt – tuntuu että Angular kakkosen kanssa luontevaa on yhdistää npm, Webpack, ja tarvittaessa Gulp – jos sitäkään. Keep it simple, stupid! Node vitonen on myös nopea buildihommissa – ja aiemmin taisinkin jo kehaista npm:n nykyistä windows-ystävällistä hakemistorakennettakin.

Lähitulevaisuudessa tulossa jotain katsojaystävällistä getting started-tutoriaaliakin, toki hyviä on ihan Angularin omillakin sivuilla.. Mutta jos haluaa vähän helloworldiä realistisempaan mennä…

Internet of Messed-Up Things

Kirjailin taannoin kokeiluista mitä tein GoPiGo botilla. Viikonloppuna tuli firman bileissä filosofoitua taas kerran kaikenlaisista älyhärveleistä, niistä jotka lentävät, ja niistä jotka huristavat maata myöden. Vaikka dronet ovat juuri nyt pop, perinteiset maata pitkin mönkivät botit ovat helpompia (ja halvempia) kokeiluun ja opiskeluun.

2015-07-05 17.27.22

Minä tekäisin aikanaan nodejs:llä karun komentoliittymän gopigo-softan ja raspberry pi-ympäristön päälle. Siinä on websocket serverikomponentti, joka ottaa yksinkertaisia käskyjä vastaan ja välittää ne servoille ja moottoreille – ja vastavuoroisesti antaa takaisin mittatietoa. Sitten siinä on ugly as hell-tyyppinen poc-käyttöliittymä, joka on koodattu html-sivun sisään. Nodejs serveri käynnistää molemmat, ja kun tähän ottaa yhteyttä esim. kännykällä, hupi voi alkaa. Tosiaan toistaiseksi botin suurin saavutus on kiusata perheen koiraa ja vierailevia kissoja.

2015-07-01 22.21.13

Ajattelin kuitenkin avata tämän vähäisen näperryksen jos joku on myös kiinnostunut vastaavista. Valitsin noden pohjaksi juuri nopean ja joustavan kokeilun vuoksi. index.js tiedosto käynnistää yhteyden gopigo kerrokseen, ja potkaisee käyntiin pienen websocket sekä web serverin porttiin 3000, ja lataa index.html sivun. Se on verkkainen mutta riittävän nopea, jos haluaa turboahtaa lisää voi käytellä pi v2 myllyjä. Itselläni sattui juuri olemaan ylimääräinen 1st gen Pi tähän kokeiluun, kakkosgeneraatiolla on ylväämpiä tehtäviä 😉

Screenshot 2015-09-11 19.27.32

Jeah, ux suunnittelua mahdollisesti voisi vielä viedä pidemmälle. Kokeile kännykässä niin huomaat sen 😉

No niin, pidemmittä puheitta: https://github.com/crystoll/gopigo

NodeJS 4.0 on ulkona

Vain nopea päivitys itseä kiinnostavasta asiasta tähän väliin: NodeJS 4.0 julkaistiin tänään. Jos joku ihmettelee rajua hyppyä versionumerosta 0.12.7 tähän uuteen – kyseessä on historiallinen mergetys jossa nodejs ja iojs yhtyvät, siksi raju pomppu.

Suositusta myös sen käytöstä: Ellet jo ennestään käytä nvm versiomanageria node versioiden ajoon, hanki se! OS X:ssä esim. brew install nvm tuottaa tuloksen – jahka säädät vielä vähän lisää ohjeiden mukaan. nvm:llä voit asennella iloisesti vanhaa ja uutta rinta rinnan ja vaihtaa nopeasti kokeillaksesi. Olisin yllättynyt jos 4.0 sujahtaisi ongelmitta vanhan tilalle joka paikkaan.

Linkkivinkkejä:

https://nodejs.org/en/

https://medium.com/node-js-javascript/4-0-is-the-new-1-0-386597a3436d

http://apmblog.dynatrace.com/2015/09/05/all-you-need-to-know-about-node-js-4-0/

https://github.com/creationix/nvm

Sosiaaliturvatunnuksen tarkistus Angular-direktiivillä

Jep, tuli tarpeeseen ihmetellä Angularin direktiivejä ja validointia – miten sosiaaliturvatunnuksen oikeellisuus validoidaan? Tähän ei löytynyt pikaisella haulla valmista ratkaisua joten ei muuta kuin tekemään oma.

Suomalaista sosiaaliturvatunnusta kun ihmetellään, niin osan tarkistuksista voi hoitaa ihan olemassaolevilla direktiiveillä. Esim. pituus tasan 11 merkkiä, aina. Tunnuksen muodon osalta voi olettaa siinä olevan numeroita ensin kuusi, sitten välimerkki jossa on muuutamia mahdollisuuksia, sitten kolme numeroa, ja tarkistuskoodi joka voi olla numero tai kirjain tietystä valikoimasta. Tämä hoituu komeasti esim. Angularin regex-patternilla.

Mutta syy miksi kirjoitan tätä blogia itselleni muistiin on nimenomaan tuon viimeisen merkin tarkistussumman laskeminen, ja oman custom validation direktiivin teko. Se menee nimittäin näin:

(function() {
  angular.module('app').directive('validSsn', validSSN);

  validSSN.$inject = ['$log'];

  function validSSN($log) {
    var checksumChars = 'abcdefhjklmnprstuvwxy';

    var validateSSN = function(value) {
      if (value === undefined || value.length != 11) {
        return false;
      }
      var datePart = value.substr(0, 6);
      var individualNumber = value.substr(7, 3);
      var checkSumCharacter = value.substr(10).toLowerCase();
      var dividedValueModulo = parseInt(
          String(datePart) + String(individualNumber)) % 31;
      var expected;
      if (dividedValueModulo < 10) {
        expected = String(dividedValueModulo);
      } else {
        expected = checksumChars.charAt(dividedValueModulo - 10);
      }
      if (checkSumCharacter === expected) {
        return true;
      } else {
        $log.debug('Expected checksum ', expected,
          ', got checksum ', checkSumCharacter);
        return false;
      }
    };

    return {
      restrict: 'A',
      require: 'ngModel',
      link: function(scope, elem, attr, ctrl) {
        ctrl.$parsers.unshift(function(value) {
          var valid = validateSSN(value);
          ctrl.$setValidity('valid-ssn', valid);
          return value;
        });

        ctrl.$formatters.unshift(function(value) {
          var valid = validateSSN(value);
          ctrl.$setValidity('valid-ssn', valid);
          return value;
        });

      }
    };
  }
}());

No niin, tuossa on vielä paljonkin siistittävää ja optimoitavaa, mutta jätetään se itsekunkin omaksi harjoitukseksi. Idea käy silti ilmi. Katsotaan ensin että arvo on olemassa ja oikean mittainen – ellei, se automaattisti ei läpäise validointia. Jos mitta on oikea, otetaan kaikki data-osan numerot, 9 kappaletta, merkkijonona, ja jaetaan alkuluvulla 31. Jakojäännös kiinnostaa – jos se on alle 10 se on suoraan tarkistuskoodi, jos se on 10 tai yli, verrataan kirjaintaulukkoon josta on muutama kirjain selvyyden vuoksi poistettu.

Sitä voi testata esim. näin:

it('should pass validation with valid ssn', function() {

  var element =
        $compile(
          '<form name="form">' +
            '<input valid-ssn name="ssn" ng-model="value" />' +
          '</form>')($rootScope);
  var form = $rootScope.form;

  $rootScope.value = '140785-940X';
  $rootScope.$digest();
  expect(form.ssn.$valid).toBeTruthy();

  $rootScope.value = '140785-940x';
  $rootScope.$digest();
  expect(form.ssn.$valid).toBeTruthy();

  $rootScope.value = '140785-9143';
  $rootScope.$digest();
  expect(form.ssn.$valid).toBeTruthy();

});

Tällaista tällä kertaa. Jos hommaa haluaisi vielä kehittää. voi toki tarkistaa että päivämäärä on oikea, sukupuoli vastaa muualla annettua tietoa, if any, jne.

IoT: Go home PI, you’re drunk!

Internet of Things on kiehtonut omaa mieltä jo pitkään ennen kuin termi edes keksittiin: Se on pääosin se asia joka nykypäivän communicator/mobile device kategorian laitteissa ja älypuettavissakin kiehtoo. Älykkäiden verkottuneiden laitteiden mahdollisuudet ja uhat. Nyt tuli sitten aika pistää äly pyörille.

2015-07-05 17.27.22

Nykypäivänä on helpompaa kuin koskaan näperrellä ja prototypoida näiden parissa: Raspberry Pi tietokoneet ovat halpoja ja niihin saa kiinnitettyä oikeastaan mitä vain mielikuvitus loihtii. Olen itse rakennellut niihin aiemmin kokeilumielessä full stack raskasta Java EE ratkaisua, milloin MySQL kannan, milloin MongoDB:n kera ohjaamaan kodin automaatiota. Tuli kokeiltua sekin miten Glassfish sovelluspalvelin pyörähtää käyntiin: Ihan hienosti, jopa ihan ykkösgeneraation Raspissa.

Tällä kertaa halusin kokeilla jotain uutta. Muutama vuosi takaperin JavaOne seminaarissa osallistuin autokilpailuun jossa koodailtiin autoihin algoritmia jolla ne ajaisivat lujaa mutta pysyisivät radalla. Siitä jäi ajatus itämään. Hiljattain tutkin Lego Mindstorm EVO paketteja, mutta ne tuntuivat rajoittuneilta, ja kalliilta kokeiluun nähden. Niihinkin löytyy toki nykyään BrickPi-laajennus jolla voi laittaa Raspberryn käskemään EVO kontrollereita ja sensoreita. Mutta itselleni haaviin jäi GoPiGo-alusta. Moottorit, pieni kontrolleri joka kytkeytyy suoraan Pin kylkeen, virtapaketti joka toimii pattereilla ja irrottaa laitteen virtapiuhan tyranniasta. Go, Pi, Go, feel the wind in your electronic hairs! 😉

2015-07-05 17.27.05

Eli tilaukseen napsahti, ja ei kun testailemaan. GoPiGo web sitelta sai latailla valmiin imagen joka pohjautui jo tuttuun Raspbianiin, ja toimi ihan ok, kunhan viritin sen langattomaan kotiverkkoon ja kävin läpi alustusrutiinit. Sieltä löyty esimerkkejä mm. Pythonilla, Javalla, ja testailin niiden avulla että olin koonnut kaiken oikein ja piuhat olivat paikallaan. Mutta kuten sanottua, tällä kertaa oli tarkoitus tehdä jotain uutta.

Joten päädyin viritykseen, jossa ytimen muodostaa node.js palvelin. Viritin sen automaattikäynnistymään Raspin myötä. Automaattikäynnistys tapahtuu ihan init.d scripteillä, ja apuna käyttelin forever + nodemon yhdistelmää, jotta prosessi päivittää itsensä kun koodeja päivitetään, ja myös jos se sattuisi kaatumaan.

Palvelin initialisoi GoPiGo osan, ja kiinnittää pari tapahtumankuuntelijaa, mm. varoittamaan jos virta käy vähiin pattereissa. Ja lataa html-sivun jonka kautta raspia voi ohjailla. Tuossa vähän maistiaista miltä sen pään koodi näyttää:

socket.on('status', function(msg){
  $('#messages').append($('<li>').text(msg));
});
$('#forward').click(function() {
  socket.emit('command','move forward');
});
$('#backward').click(function() {
  socket.emit('command','move backward');
});

Halusin rivakkuutta ohjaukseen joten websocketeilla mennään. Tarkemmin, socket.io nykyisellä inkarnaatiolla. Käyttöliittymä on tässä kohtaa karu – pelkkää html:ää ja jquerya. Vähän kutkuttaisi päästää Aurelia irti tässä kohtaa. Käytännössä siis websocket kanavalla liikkuu kahteen suuntaan tavaraa: status viestit menevät ’status’ kanavalle, ja näytetään ’client’ päässä. Komennot lähetetään ’commands’ kanavalle, ja voivat olla esim. mene eteenpäin, pysähdy, käänny, laita ledejä päälle, jne.

Ja sehän toimii. Hienosti. Jopa ihan Android kännykästä käsin. Sillä oli kiva kiusata kissoja ja koiraa 😉

2015-07-05 17.33.55

2015-07-01 22.21.13

Mitähän hittoa tällä sitten tekee? No ei yhtikäs mitään. Mutta mielenkiintoinen harjoite taas keveiden pikku älylaitteiden maailmassa, nodejs tuntuisi olevan mukavan keveä ratkaisu tämäntapaiseen hommaan, ja Raspberry Pi tuntuu Noden kanssa tarjoavan kaikki tarpeelliset palaset että prosessin saa pyörimään luotettavasti ja itsenäisesti.

Seuraavia askelia:

– pistä UI päähän jotain fiksumpaa ja helpompaa kehitysframeworkia, esim. Aurelia.

– Kiinnitä pakkaan sensoreita, esim. mikroaaltotutka, kamera, servoja.

– Opeta robotille Asimovin kolme periaatetta ettei käy kuin Volkswagenin tehtailla

– Laita laite tuomaan kylmä olut kun se aistii sille tarpeen.

– Ja ampumaan raketteja devaajan päähän joka taas /&%/&% rikkoi sen buildin! Tässä voidaan vähän joustaa Asimov-periaatteiden kanssa.

http://www.dexterindustries.com/GoPiGo/projects/python-examples-for-the-raspberry-pi/raspberry-pi-controlled-office-cannon/